Sairaanhoitajien Tehy hylkäsi kuntatyönantajan tekemän palkankorotustarjouksen. Samalla se tosiasiassa päätti mennä lakkoon.

Vaikka yritän, en ymmärrä Tehyä. Miksi kuntatalouden tilan huomioon ottaen täysin ylisuuri palkankorotus ei kelpaa. 12 % palkankorotustarjousta en muista ihan äskön annetun.

Kokoomus huiputti sairaanhoitajia mennen tullen maaliskuun vaaleissa, mutta ei kai hoitajien siitä meitä kaikkia pidä rangaista.

Kokonaan toinen kysymys on, miksi työnantaja lupasi kaikille työntekijöilleen noin älyvapaan palkankorotuksen.

Onko ehdotuksia?

Kansaa ei voi kyllin aliarvioida, sanoisi Veikko Ennala- vainaa.

Ajatelkaa nyt vaikkapa tätä: Hesarin tämän viikkoisen fi.-uutisen mukaan 25 % kansasta ei hyväksy homoja. Uutisessa iloittiin 75 % suomalasista hyväksyvän homoseksuaalisuuden. Tiedot ovat peräisin Turun Yliopiston tekemästä tutkimuksesta.

Mitä ihmettä tämä on. Miksi ihmeessä homot pitäisi jotenkin erityisesti hyväksyä. Ja miten hyväksyntä sitten tapahtuu. Pitääkö heille mennä nyt sanomaan, että jee, me hyväksytään teidät. Ja mitä tehdä jos ei hyväksy. Kaasuttaa homot hengiltä?

Mutta ilman tuota ääliökysymyksenasettelua ei ehkä olisi koko tutkimusta eikä myöskään aivan verratonta kysymystä. Kansalta näet kysytään: Kummanko hyväksyt mieluummin naapuriksesi erirotuisen ja maahanmuuttajan vai narkkarin tai juopon.

Olisi mukava tietää mitä kysymyksen keksijän päässä on liikkunut.

Minun naapurissani asuukin jo erirotuinen. Enkä ole moksiskaan, vaikka se pissii joka aamu postilaatikon juureen.

Tämän aamun Helsingin Sanomat paljastaa: "Akateemisten vanhempien lapset päätyvät nykyäänkin paljon todennäköisemmin opiskelemaan yliopistoon kuin vähemmän koulutettujen vanhempien jälkeläiset."

Koska Helsingin Sanomat on uutislehti, tuon pitää siis olla uutinen.

Ehkäpä se onkin. Helsingin Sanomille.

Kun vielä puhuttiin yhteiskunnallisesta tasa-arvosta (oi niitä aikoja!), koulutuksen merkitystä tasa-arvon tekijänä ei kyseenalaistanut mustinkaan porvari. Vastustipahan vain kaikille tarjottavaa koulutusta.

Ja nyt olemme ajassa, jossa tämmöisiä itsestäänselvyyksiä julkaistaan kuin uutena havaintona.

Helsingin Sanomien tykkimiesjaosto julkaisi 11.9. uutisen suomalaisten Nato-asenteista.

Suomen Gallupin tekemän asennetutkimuksen tulokset olivat jaostolle perin murheelliset. Natoon liittymistä vastustaa edelleen ehdoton valtaosa kansalaisista (60 %). Vuonna 2003 tuo luku oli 56 %. Liittymistä kannattaa sama määrä suomalaisista kuin vuonna 2003 (25 %).

Tykkimiesjaoston putkien on täytynyt käydä kuumana, kun tutkimustulosten julkaisemista on pohdittu; kuinka kertoa lehdessä että suomalaiset yhä vain vastustavat Natoa.

Tulenjohtaja keksi lopulta keinon. Hesari julkaisi uutisen, jossa kuuden palstan otsikolla ilmoitetaan yhä useamman olevan epävarmoja Nato-kannastaan!

Koska taistelussa paremman maailman puolesta kaikki keinot ovat sallittuja, jaosto ei vaivaannu semmoisesta pikkuseikasta kuin valehtelu.

Epävarmojen osuus on näet täsmälleen sama kuin vuonna 2003. Epävarmojen osuus on itse asiassa laskenut koko 2000-luvun. Vain tänä vuonna on ollut pieni poikkeama tähän trendiin.

Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jarmo Viinanen ei ehtinyt perehtyä puolustusministeri Jyri Häkämiehen Amerikanpuheeseen. Eikä sitten ehtinyt toimittaa sitä myöskään Tarja Haloselle.

Tuohan on Halosen oma vika. Mitäs vaihtoi kansliapäällikkönsä.

Entinen kansliapäällikkö Mikko Manninen olisi kyllä toimittanut puheen eteenpäin. Eikä edes pelkästään presidentille, vaan laajemmallekin.

Ja ainakin Kepun puoluetoimikunnalle.

Entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen kommentoi nykyisen puolustusministerin Jyrki Häkämiehen USA:ssa esittämiä ajattelun kukkasia Savon Sanomissa. Kääriäinen ei usko Häkämiehen älykkäiden lausuntojen kertovan Suomen ulkopoliittisen linjan muuttumisesta.
-Puheet ovat vain puheita.

Tämähän tarkoittaa Kääriäisen logiikalla, ettei myöskään hänen puheitaan pidä ottaa vakavasti.

Muistankin mitä Kääriäinen itse sanoi 21.2. Helsingin Sanomissa:
- Minulla ei ole erityistä suhdetta eläimiin tai lehmiin.

Puheet ovat siis vain puheita.

Mutta vaikka Kääriäinenhän onkin maatalon poika, tuo hänen kiinnostuksensa lehmiin yllättää.

Aamun Hesari tuo taas helpotusta henkiseen elämäämme. Lehti on valinnut kerrassaan 100 viisaan ihmisen raadin, joka "aikalaiskeskustelee".

Ensimmäiseksi aiheeksi raati ruotii - mikä omaperäisyys - Tiitisen listaa. Joskus muuten tuntuu, että apinalauma uuden sanan keksittyään, ei voi tehdä muuta kuin toistaa tuota sanaa.

Ja nyt me tavalliset ihmiset saamme siis tietää mitä mieltä meidän pitää tuosta evankeliumista olla. Jees!

Mutta, mutta. Lehdessä haastatellut 10 älykästä ihmistä ovatkin keskenään eri mieltä meille annettavista ohjeista. Ja yksi vielä itsensäkin kanssa.

Mitäs tämä nyt sitten oikein on? Missä on viisaan vastuu? Mitä meistä ajatellaan ulkomailla? Ja ennen kaikkea, mitä tähän sanoo Bjarne Kallis?

Osallistu kilpailuun.

On oikein hyvin vaikea ymmärtää Hallituksen talousrviorakenteluja. Niissä inflaation lasketaan jäävän ensi vuonna 2,4 prosenttiin.

Tämän laskelman on laatinut joko valtionvarainministeri Jyrki Katainen itse tai sitten ministeriön laskijat ovat olleet taas juovuksissa.

Hallituksen budjettiriihessä ylijohtaja Jukka Pekkarinen - viisas mies - varoitti, että inflaatio kiihtyy palkkojen noususta ja asuntojen hintojen kasvusta, työvoimapulasta ja erityisesti rakennustarvikkeiden puutteesta johtuen.

Jokainen joka osaa ymmärtää lukemansa, näkee että yksikin edellä mainituista talouspolitiikan muuttujista lisää inflaatiota tuntuvasti. Sen lisäksi viljan hinta nousee rajusti, ja polttoaineiden. Palkatkaan eivät näytä alenevan.

Valtiovarainministeriössä ollaan iloisia, että Jyrki keskittyy enemmänkin Suomen viemiseen maailmanpoliisiksi. Näin virkamiehet saisivat keskittyä omiin töihinsä.

Ja sitten kilpailu. Ensi vuoden inflaatioprosentin lähimmäksi arvannut ansaitsee ravintolaillallisen.

Kerro ehdotuksesi ja laita yhteystietosi osoitteeseen sanna.koskela@dnainternet.net

Itse veikkaan julkisesti inflaatioprosentiksi ihan varovaisesti 3,04.