Harmaitten pilvien laiskan raahustamisen katkaisee vain pilvien väliin joskus tunkeutuva hailean oranssi kapea viipale. Eikä sekään lohduta, vaan muistuttaa menneistä ilon ajoista.

On oikea päivä muistaa jo menneitä.

Tästä voikin tulla pitkä tarina.

Vladimir Krutskov kuoli viime sunnuntaina Moskovassa. Hän oli kuollessaan historian marginaalissa, vaikka eläessään hän kuului maailman mahtaviin.

Jotkut saattavat muistaa hänet suurista neuvostomallisista silmälaseistaan, mutta vielä joku muistaa hänen olleen KGB:n viimeinen johtaja ja kenraali.

Krutskov teki pitkän uran neuvostohierarkiassa ja oli Juri Andropovin liittolainen, ja lopulta muutamien mutkien jälkeen Andropovin seuraaja tiedustelupalvelun johtajana 1988.

Kovin kauan Krutskov ei ehtinyt KGB:tä kuitenkaan johtaa, sillä hänet vangittiin kolme vuotta myöhemmin osallisena Gennadi Janajevin johtamassa juopuneiden vallankaappaushankkeessa.

Muitakin on mennyt. Kun neuvostovalta alkoi vetää viimeisiään Gorbatsovin noustua valtaan - ei kuitenkaan hänen vuokseen, vaan hänestä riippumatta - jäi syrjään iso joukko isoja ihmisiä.

Panen tähän muutaman malliksi: Tihonov, Baibakov, Ponomarjov, Kapitonov ja Kuznetsov.

Pienikokoinen Tihonov tuli Neuvostoliiton pääministeriksi Aleksei Kosyginin jälkeen 1980 ja toimi pääministerinä melkein viden vuoden ajan.
Hän oli päässyt Hrustsevin kauden talousuudistusten toteuttajaksi Ukrainaan ja hänestä tuli jo vuonna 1966 Keskuskomitean täysjäsen. Politbyroon täysjäseneksi hänet valittiin 1979.

Tihonov muistetaan hyvin siksi, että Breznevin terveys heikentyi. Siksi hänelle kertyi valtaa, joka ei ollut asemasidonnainen. Vaikka kyllähän politbyroon jäsenen valta Neuvostolitossa oli lähes rajaton.

Tihonov oli tyyppiesimerkki neuvostoajan johtajasta; epäluuloinen ja varovainen. Välttämättömät talousuudistukset pysähtyivät viimeistään hänen pöydälleen.

Tihonov edisti Suomen ja Neuvostoliiton kauppaa merkittävästi. Sen vuoksi hän oli yksi tunnetuimmista neuvostopoliitikoista Suomessa.

Gorbatsov syrjäytti Tihonovin ja valitsi tilalle Nikolai Ryzkovin. Ryzkovin poliittisen - silloin vielä - tulevaisuuden ehkä muistamme. Mutta sanonpahan, että hän sai melkein 14 miljoona ääntä presidentinvaalissa 1991. Boris Jeltsin sai 45 miljonaa.

Baibakoviin palaan myöhemmin. Ja tietysti Grigori Romanoviin, Neuvostoliiton Ahti Karjalaiseen.